Elämä Piemontessa

Ollaan oltu Casa Isabellassa nyt  viikon mutta musta tuntuu että olisin asunut täällä puolet elämästäni. Tää paikka on jollakin tavalla täynnä onnellisuutta ja rauhaa. Se johtuu varmasti siitä että hotelli sijaitsee maatilalla keskellä viinitarhoja ja ympärillä ei kuulu muuta kun heinäsirkkoja ja lintuja. Se johtuu myös siitä että hotellin omistaa maailman sydämmellisin pariskunta Alessandro ja Monica. Heille kaikki on fantastista ja elämää kuuluu rakastaa! Mikä mahdollisuus meillä onkaan tutustua italialaiseen kulttuuriin ja ruokaan.

Meidän aamu alkaa aikaisin kello 7 kahvilla ja paahtoleivällä, jonka päälle ei laiteta muuta kun marmelaadia (jonka Monica on itse tehtyt). Kello 10 on marendinon, toisen aamupalan vuoro, johon kuuluu kaikkea paahtoleivistä juustoihin ja kakkuihin. Iltapäivällä on lounasaika ja se on yleensä pastaa tai salaattia ja lounaan kanssa juodaan aina viiniä tai yleensä jo ennen lounastakin voi ottaa lasillisen. Puoli 7 on aperitiivin paikka eli otetaan lasit viiniä ja jotain pientä purthavaa ennen kuin syödään itse illallinen (tietenkin) viinin kera.

Aamulla aamupalan jälkeen me aloitetaan Simonin kanssa työt ja mennään hoitamaan puutarhaa ja viikunapuuta , kastelemaan kukkia ja puhdistamana uima-allasta. Toisen aamupalan jälkeen ulkona alkaa olla jo niin kuuma että siirrytään auttamaan sisällä siivoamalla aamupalapöytää ja vieraiden huoneita. Puolen päivän aikaan siirrytään vapaalle eli uima-altaalle tai lainataan autoa ja lähdeään katselemaan lähikyliä!

Casa Isabella sijaitsee siis pienessa Vaglio Serran kylässä jos on pieni lähikauppa ja yksi ravintola ja lähimpään isompaan kylään, Nizza Monferratoon on 3-4 kilometrin matka. Me siis lainataan aina autoa jos halutaan lähteä käymään jossakin tai voidaan toki lainata myös polkupyöriä mutta koko neljän kilomertin matka kylään on alamäkeä enkä siis pääsis sieltä ikinä pyörällä takasin kotiin.

Elämä täällä on niin rentoja kuin voitte kuvitella. Ainut mikä siitä tekee rankan on se, että ollaan pikku hiprakassa kaksi kertaa päivässä :D Mutta vaikka ollaan tultu Casa Isabellaan työlomalle, on täällä olo todella rentoa. Avatkoon seuraavan kuvat Piemonten maailmaa :)

Positiviness

Viime viikkojen aikana oon huomannu ettei mun työt sittenkään oo niin kivaa kun olin kuvitellut. Paljon stressia ja epätoivon hetkia eika mun palkalla paljon hurvitella. Mutta tässä tilanteessa kuuluu keskittyä työn positiiviseen puoliin vaikka välillä ne ikävät asiat yrittää vallata mielen. Koska mulla on nyt työ, jolla voin sentäs maksaa vuokran ja voin siis todellakin asua täällä Hollannissa :) Mä olen vapaa joka ilta ja joka viikonloppu mikä on luksusta kolmivuorotyön jälkeen. Tunnin lounastauot on aika huippuja ja voin aina töiden lomassa vaihtaa muutaman pusun Simonin kanssa. Saan myös viettaa päivät ihanan Vincenttini kanssa! Eli oikeastaan mulla on ihan kiva työ ja mikä kivointa, mulla juuri alko kuukauden kesäloma, joka me lähdetään vietään Italiaan! Heippa stressi ja terve rentoutuminen <3

World Cup

Hollannissa eletään jannittavia aikoja. Jalkapallon MM kisat on nimittain meneillään ja se meinaa sita, etta peli-iltoina jokaisella on paalla jotain oranssia ,  kadut tyhjenee ihmisista, kaikki kokoontuu kotisohville tai torille katsomaan pelia tv-screenista. Kaikki on valmistautunut maailman jännittävämään hetkeen! Hollanti on nyt voittanu 4 pelia eli on mukana semifinaaleissa ja joka pelin jalkeen tassa maassa on sellaset bileet paalla etta huhhuh. Ma vertaisin tata siihen hetkeen kun Suomi voitti jaakiekkokisat - ihmiset sekosi ja hyppi kaduilla ja juhli ja huusi. Mutta taalla jokaikisen pelin jalkeen on just tallaset bileet, ihan kun ne olis jo voittanut maailmanmestaruuden.

Lauantaina olin ekaa kertaa mukana kattomassa pelia ja kokoonnuttiin 20 ihmista pieneen olohuoneeseen kaljojen ja oranssien vaatteidemme kanssa. Taytyy sanoa etta jopa mina jannitin pelissa niin paljon! Lahinna ehka sen takia etta Simonille jalkapallo on elaman ja kuoleman kysymys ja itkuhan siita olis tullu jos oltais havitty. Tunti ennen pelia se oli niin hermostunut ettei se voinut enaa puhua. Mutta onneksi voitto tuli kotiin ja saatiin onnelliset bileet pystyyn :) Oli kylla hauska olla mukana naissa juhlissa ja jannitan kovasti seuraava pelia, jonka jalkeen ollan itse finaaleissa!!

Lisäys: Ei päästy finaaleihin :(

Running in the park

Puistossa juokseminen on yks mun lempi harrastuksista täällä. Vaikka mun pitääki ensin ylipuhua itteni lupaamalla, että kun nyt menet niin ei loppu viikosta tarvii, eikä sun tarvii juosta ku muutama kilometri... Ja sit yritän muistaa, että sen jälkeen onkin oikeestaan hyvä fiilis! Tänään olin siellä lenkkeilemässä ja ihastelin samalla suloisia hanhipariskuntia joille oli syntynt jälkeläisiä, kunnes yksi ankkahanhi huomasin mut, venytti kaulan pitkäks eteen ja lähti jahtaamaan mua!! Juoksin ihan täysillä karkuun ja kun kurkkasin taakse, ankkahanhi tuli edelleen perässä. Siinä vaiheessa meinasin heittää sitä puhelimella, jotta se ei tarraa mua jalasta mutta  samassa se pysähty. Voi olla että tosielämässä jahtaamishetki kesti vain muutaman sekunnin mutta musta se tuntu ikuisuudelta. Enkä ollut yhtään valmistautunut "juokse henksi hedestä" -lenkkiin ja mulla meni jalat niin maitohapoille etten jaksanu enää juosta ollenkaan. Varokaa hanhia! :O

Running in the park is one of my favourite hobbies here. Though first I have to talk myself into it saying that if you now go, you don't have to go in the end of the week and that you only have to run few kilometers that's all. And I try to remember that after it the feeling is pretty nice! Today I went there jogging and was admiring duck families with little babies when one of the duck-gooses saw me,  stretched his neck and started to chase me!! I was running as fast as I could and when I looked behind my shoulder, it was still coming behind me. I didn't know what to do and I almost threw it with my phone but then it stopped. I wasn't prepared for a "run for your life" -jog and my legs became so loose that I didn't have power to run anymore. Watch out the gooses! :O

Arki

Arki on alkanut!

Juuri kun sain uuden tietokoneen Englannista ja pääsin aloittamaan työt, sain vieraita Suomesta kokonaiseks viikoks :) Toinen typyistä tuli maanantaina ja toinen keskiviikkona ja viikko oli mulle
1) erikoisen sosiaalinen 2) ihanan rentouttava ja 3) rankka. Tässä hipiässä tuntuu nimittäin heti aamulla jos edellisenä iltana oon ottanu pari lasia viiniä ja polttanu tupakkaa. Ja silti mun piti mennä aamulla töihin. Mutta oli silti kivaa kun iltaisin pääsi kokonana irrottautumaan töistä ja syömään epäterveellistä ruokaa ja todistamaan hollantilaisten hulluutta jalkapalloa kohtaan!

Nyt kun tytöt on lähtenyt ja se mun todellinen arki on alkanut, huomaan ettei päässä paljon muuta pyöri kuin työt! Aamulla herään aikaisin, teen töitä 8 ja puoli tuntia, käyn urheilemassa, syön ja sittenkin voinkin vetää yökkärit päälle ja tuijottaa teeveetä ennen nukkumaan menoa. Ja seuraava päivä on justiinsa samanlainen. Viikonloput taas on pyhitetty juhlimiselle ja kaikenlaiselle tekemiselle. Tää tällanen elämä on tosi erilaista mulle, että on ihan säännölliset työajat, kerrankin illat vapaana ja vapaat viikonloput. Ja tää on just sitä arkielämää mitä mä oon kaivannut!!

Ordinary life has started!

Just when I received my new computer from England and could start working I got visitors from Finland. Other girl arrived in Monday and another one on Wednesday and the week was for me
1) specially social 2) nicely relaxing 3) tough. Because I can feel it right away in my head in the morning if I have had few glasses of wine and some cigarettes the day before. But it was nice that in the evenings I could completely forget the work and eat unhealthy food and prove how crazy diutches are about football. Thanks girls!

Now when they have left and my real ordinary life has started I see that I think nothing but work. I wake up in the morning, work for 8 and half hours, do some sports, eat and watch tv before going to bed. And the next day will be just the same. The weekends are time for partying and doing things. This kind of life is totally new for me, to have schedules and be free in the evenings and the weekends, but this is excatly the ordinary lifw what I have been looking for!!

Pink Pop

Simon oli ostanu meille päiväliput Pink Pop festareille sen kunniaks että lauantain pääesiintyjänä oli THE ROLLING STONES! Kesäkuun puoliväli tuntui niin kaukaselta, ettei sen koommin mietitty millä päästään täältä pohjoisesta etelään ja missä yövytään ja niin ees päin. Perjantai-iltana alettiin ottaa yhteyttä bussiyhtiöihin, jos mahduttas vielä kyytiin mutta pyh. Me sitten otettiin aamulla juna ja 4 tuntia + kaksi junanvaihtoa ja oltiin perillä!

Päivä oli ihanan kuuma ja aurinko polttava. Festarialueella oli kymmeniä ruokakojuja joista sai kaikkea Soul Foodista hollantilaisiin ranskalaisiin. Me maattiin nurtsilla ja syötiin hulluna ja yritettiin päästä humalaan, mutta varmaan sen auringon takia kaikki kaljat haihtui saman tien pois ja humala jäi vaan pikku hiprakaksi. Alueella ei muutenkaan voinut maksaa rahalla vaan piti ostaa sellasia festarikolikoita ja ne hupeni äkkiä. Illalla oli sitten se loppuhuipentuma ja rollarit tuli meille esiintymään. Musta tuntuu että oltiin päästy aika lähelle sitä lavaa kun oltiin jossain puolivälissä, mutta en silti nähnyt lavalta muutakun Mick Jaggerin liikkeet. Oli hauska nähdä miten ne vielä 70 vuotiaina veti niin täysillä ja mulle tuli sellanen olo, että olisin halunnu elää 60-luvulla haha,

Keikka loppu ja alettiin Simonin kaa miettiä, missä me yövytään... Festarit järjestettiin niin pienessä kylässä, ettei siellä ollut varsinaista juna-asemaa, eikä seuraavaan isompaan kaupunkiin päässyt ilman että oli ostanut jo sieltä tullessa meno-paluu-lipun. No me ei oltu. Joten meidän ei auttanut kun lähteä kävelemään kohti seuaavaa kaupunkia, jonka juna-asemalla voitas nukkua aamuun ja odottaa junaa pohjoiseen. Meillä kesti kävellä joku tunti siihen kaupunkiin ja googlemaps vei akkua niin paljon että sita piti välillä sammutella ettei se lopu kokonaan ja jäädä jonnekin keskelle ei-mitään. Juna-asemalla meitä odotti mukava yllätys ja siellä oli juuri juna lähdössä Utrechtiin! Niimpä hypättiin innoissaan junaan, jossa saatais nukkua rauhassa ainakin muutaman tunnin. Kaikki se kuumuus ja kaljat ja tunnin kävelymatka sai mulle niin pahan olon, että mun päässä alkoi pyöriä ja oksettaa kun päästiin istumaan. Matka meni kuitenkin hyvin vähän torkkuen. Perillä Utrechtissä oltiin joskus keskellä yötä ja etsittiin "mukavat" penkit joille mentiin nukkumaan muutamaks tunniks ennen junaa pohjoseen. Aamulla päästiin taas jatkamaan ja muutaman mutkan kaurra päästiin kuin päästinkin takasin Groningeen. Eli kokonaisuudessan 10 tuntia + 5 junanvaihtoa + yksi bussimatka + tunnin kävely + aseman kovat penkit ja oltiin takasin kotona!

Coffee in different countries

Kahvi osaa olla välillä päivän tärkein asia ja kupillinen hyvää kahvia piristää milloin vain. Tajusin just, että joka kerta kun muuten uuteen paikkaan ja maahan, juon kahvini eri tavalla!

Coffee might be sometimes the best moment in your day and good coffee always cheers up. I just realized that every time I move to a different place or country, I drink my coffee differently!

Espanjassa join pikakahvia. Sekoitin pari teelusikallista kuumaan veteen ja "nautin". Kyllä siis Starbucksin kahvit sillon tällön maistu hyvälle

In Spain I was drinking instant coffee. Few teaspoon mixed with hot water and the coffee was ready to "enjoy". Oh yeah, the coffee from Starbucks tasted so good every now and then

Budapestissä meidän valmiiks kalustetusta asunnosta löytyi tällainen teen haudutin. Ostin siis kaupasta espresso purua, kaadoin päälle kuumaa vettä ja annoin hautua. Kyllä tämä pikakahvia parempaa on!

In Budapest we found this kind of poacher for tea. So I bought espresso powder from the store, poured hot others over it and let it stew. This so wins the instant coffee!

Seuraavaksi tulin Hollantiin ja opin käyttämään tällaista espressopannua. Pannussa on kolme kerrosta ja pointtina on täyttää alimmainen vedellä, keskimmäinen espressojauheella ja asettaa pannu sitten levylle. Vesi alimmaisessa osassa alkaa kiehua ja kiehuu jauheen läpi niin että lopputuloksena on tuoretta kahvia ylimmässä kerroksessa. Ja tämä kahvi on maailman parasta kahvia

Next I came to The Netherlands and learned to use this espresso pan. It has 3 layers and the undermost is filled with water, the centermost with espresso powder and then you place it on a stove and the water boils true the espresso and you get coffee to the upper layer. This is the best coffee I know

Sitten olin takaisin rakkaassa kotomaassa. Suomessa olen juonut kahvini aina tavallisesta kahvinkeittimestä. Tämähän on se normaali, yksinkertainen ja oikea tapa tehdä kahvia, eikö? Mutta kuten sanottu, maku ei ole se parhain mutta hyvää se on ja nopeaa :)

Then I was back to my dear home country. In Finland I have always coffee with this coffee machine and for me this is the most normal, simple and real way to make coffee. Well as said, the taste is not the best but it is good and fast :)

Päästään tähän hetkeen ja mun palaamiseen Hollantiin. Saatiin tutun tutun tutulta tällainen kahvinkeitin ja sillä ollaan kahvit aamuisin keitetty! Eli keitin toimii kahvikapseleilla ja kerralla tällä voi tehdä joko yhden tai kaksi kuppillista. Ihan nopea keino tämäkin (jos ei tarvii keitellä monelle)

We get to this moment and to my return back to The Nethrlands. We got this kind of coffee maker to our home. It works simply with coffee pads and you can make 1 or 2 cups of coffee at once. Pretty fast way too (if there are not many people at the same time)